Tulipa käytyä eilen muutama tunti sienessä. Mukaan irtosi 1.5Kg mustatorvisieniä ja sangollinen muuta; lampaankääpiä, mustavahakkaita, keltahaperoita, kehnäsieniä ja kanttarelleja. Mukana oli toki Mauri Korhosen legendaarinen "Sienestäjän taskukirja" Siinä hehkutetaan noita keräämiäni sieniä, kaikki herkulliseksi luokiteltuja sieniä.
Kun en aikaisemmin ole maistanut Mustavahakkaita, keltahaperoita, kehnäsieniä enkä lampaankääpiä niin kulinaristina kuola valuten odotin taivaallisia makuelämyksiä...mutta mikä pettymys!
Keltahapero: Korhonen kertoo: "Parhaita ruokasieniämme, sopii vaikka raakana syötäväksi". Maistui lähinnä paperille niinkuin isohaperokin
Mustavahakas: Paistoin ilman rasvaa ja sipulia koska tarkjoitus oli pistää pakkaseen tätä herkkua. Tuoksu paistettaessa oli todella persoonallinen. Maistoin valmista sientä ja maku oli todella outo, lähes metallinen.
Kehnäsieni: Sama juttu; Paistoin ilman rasvaa ja sipulia koska tarkjoitus oli pistää pakkaseen tätä herkkua. Maistoin valmista sientä ja olisi kuin metallia pistäisi poskeen. Hyi helv..
Lampaankääpä: voin ja sipulin kanssa ahmin. Ei maistu yhtään miltään, kiinteän mallon vuoksi tulee lähinnö mieleen pyyhekumin syöminen.
Siis mitä IHMETTÄ?? Pidän itseäni aivan kulinaristina, Italiaankin menen jo pelkästään ruoan tähden, mutta nä sienet...suuria pettymyksiä, suolasieniksi menee. Ja kehnäsienistä luin että suosi pieniä ettei maku ole metallinen, joten keräsin pieniä. Sama juttu lampaankäävän kanssa, keräsin vain pieniä ettei maku ole kirkerä.
Voiko tosiaan olla että olen kerännyt vääriä sieniä? Kehnää nyt ei voi mokata, mutta keltahapero olisi ollut munahapero? Ja mustavahakas olisi ollut muuta? Lampaankääpääkään nyt ei kovin helposti voi mokata...
Onko täällä muita jotka ei näistä sienistä pidä vai olenko nyt tehnyt jossain vaiheessa virheen??
Onneksi torvisieniä tuli mukavasti ja 50kg:n paikka odottaa vielä noutamista
Pirkkajänis
Liittynyt: 18 Maa 2005
Viestit: 2172
Paikkakunta: Tuusula
Etei olis sulla olis ollu sipulissa metallinmakua?
No, kunhan vitsailin..
Makuasiat ovat makuasioita, mutta joistain olen kanssasi kyllä samaa mieltä.
Joskus oikein sapettaa kun on lampaankääpää niiiin pienenä niiiin pienenä kerännyt, että ei pitäisi olla karvas.
Jotenkin kuitenkin ilmeisesti sössin itse ruoanvalmistuksen, kun sittenkin tulee kitkerää / kumista.
(Kun en nyt vaan osaa niin en osaa).
Joku voisi tässä / tuolla ruokapuolella kertoa oman tapansa toimia?
Lampaankääpäpihvejäkö tekisinkin?
Kohokkaan ohje minulla onkin, en ole kyllä koskaan kokeillut.
Laitan sen tuonne ruokapuolelle samantien.
Keltahaperoista pidän kyllä. Ilman sipulia ja kuivalla pannulla haudutettuna, siis sellaisenaan.
Munahaperot menevät joukon jatkeena "sekasotkukastikkeessa".
Ps. Ja tämä viestiketjuhan EI sitten mene makuasioista inttämiseksi. Eihän?
(= pieni terminaattori minussa iski jälleen) _________________ "Tiedätte mikä stalkkeri on. Se on henkilö joka menee kielletylle alueelle ja puolessa välissä elokuvaa muuttuu mustavalkoisesta värilliseksi"
Scorpius
Liittynyt: 05 Lok 2008
Viestit: 27
Paikkakunta: Tanpere
Ei mene missään nimessä makuasioista inttämiseksi. Minä nimenomaan mielelläni pitäisin mahdollisimman monista sienistä, eikä ole tarkoitus "dissata" mitään sieniä. siksi pohdinkin mahdollisuutta, että olisinko tehnyt jossain vaiheessa jonkun virheen.. Noita lampaankääpiä ja kehnäsieniä kun näyttää olevan metsät pullollaan, olisi harmi jättää ne sinne.
miikkaj
Liittynyt: 22 Syy 2008
Viestit: 31
Paikkakunta: Espoo
Suhtaudun aina varauksella tavanomaisten sienikirjojen tähtiluokituksiin. Sillä kuka pystyisi puolestani päättämään onko sieni hyvää vai ei. Toisaalta tähdet kertovat usein myös sienen koostumuksesta. Monet kolmen tähden sienet ovat kiinteämaltoisia tai/ja kokonaan käytettäviä ja täten hyvin ruoanlaittoon soveltuvia. Yhden tähden sieniin taas kuuluu usein "löysiä" lajeja kuten vaikkapa lehmäntatti.
Mutta mausta tähdet eivät tosiaan kerro mitään. Tunnustaudun itsekin vaativaksi sienestäjäksi, kulinaristi ja kotikokki kun olen. Parhaimmat sienet ovat mielestäni tryffelit, huhtasienet, korvasienet, vahverot (etenkin suppilovahvero) ja herkkutatit. Viljellyistä kauppalajeista suosikki on siitake. "Sekasienistä" toimivat kiinteämaltoiset tatit (punikkitatit yms.), vahakkaat, orakkaat, haperot ja jotkin rouskut. Mutta eivät nämä viimeksi mainitut mitenkään erityisesti säväytä. Voilla, kermalla ja suolalla yleensä pyrin jokseenkin herkullisen sekasienikokonaisuuden saamaan.
Sitten taas sienet tieteenlajina ja valokuvaamisen kannalta ovatkin ihan toinen juttu. Erotan tavallaan kaksi harrastusta, sienestyksen ja sienten valokuvauksen/bongailun. Toki jos olen vaikkapa kuvausreissulla ja herkkuja sattuu vastaan niin kyllähän ne mukaan lähtevät. Noh, eksyin hieman aiheesta.
Uskon kyllä että olet kerännyt mainitsemiasi sieniä. Varmasti kehnäsienen voi jokin kokematon sienestäjä sekoittaa johonkin seitikkiin tai lampaankäävän typäskääpään, mutta tuskin tässä on niin käynyt.
eppo
Liittynyt: 20 Maa 2005
Viestit: 12262
Paikkakunta: Tampere
Kyllä minä uskon, että sienet olivat oikein tunnistettuja.
Näitä tämmöisiä "makupoikkeamia" kyllä sattuu,
niin kuin hajupoikkeamiakin...
Erään polkulaisen kanssa juttelin puhelimessa viime vuonna (vaiko 2007),
miten olin suurella vaivalla kerännyt kivan erän herkkutatteja puhtaalta paikalta
ja saanut ne suht nopeasti viipaloituna kuivuriin. Operaatio piti keskeyttää,
koska herkkutateista levisi aivan uskomaton lemu,
joka muistutti virtsaa... Koko saalis biojätteisiin.
Moni laji on mielestäni mauton, outo tai "ei hyvä",
jos maistaa pannulla ilman rasvaa kuumennettuna (esikäsiteltynä).
Vasta voissa paistaminen ja hitunen suolaa avaa maun.
Tulee mieleen sellainenkin mahdollisuus,
että jos sattui vain päivä, jolloin ei oikein mikään maistu? _________________ T eppo
Pirkkajänis
Liittynyt: 18 Maa 2005
Viestit: 2172
Paikkakunta: Tuusula
Että eri ihmiset kokevat esimerkiksi umamin maun eri tavoin?
Onhan syljen koostuksessakin eroja.
Ja tuoksujen tuntemisessa.. _________________ "Tiedätte mikä stalkkeri on. Se on henkilö joka menee kielletylle alueelle ja puolessa välissä elokuvaa muuttuu mustavalkoisesta värilliseksi"
ja kun mun mielestä esim. kantarelli on ihan yliarvostettu siäni *vetää sienikorin suojaksi päähän*.
Tykkään eniten orakkaista ja rouskuista.
Joku ei pidä suppiksia yhtään minkäänarvoisina, ja ne on kuivattuna mun rakkaita janiinpoispäin.
Onhan ihan lupa olla tykkäämättä viidentähden sienistä.
Vaikka kehniksistä, jotka multa kyllä jää metsään...
*muoks* -niinjoo, olen vasta tänäsyksynä kokeillut sienten kuivaamista KUIVALLA pannulla ensin ja kevyttä rasvanlisäystä loppupaahtamisen aikana. Toimi mielestäni tosihyvin nöpöhaperoitten valmistuksessa, sienten oma mieto maku säilyi hyvin ja koostumus oli mukavan eikumimainen.
Tällätavoin kantarelleistakin tuli lähes gourmetruokaa... *sienkorinallepiiloon* _________________ >hevimummi inside<
kimo
Liittynyt: 16 Elo 2009
Viestit: 13
Paikkakunta: Merkitse paikkakunta
Jokaisellahan kehittyy ruokasienten suhteen keräilymieltymyksiä.
Itsellä on Mustatorvisienet, suppikset etusijalla. Sitte tulee kanttarellit ja herkkutatit ja kehnäsienet.
Muita sieniä keräilen satunnaisesti, vaihtelu virkkistää.
Kehnäsienen kuvauksestasi tulee kyllä mieleen valmistusvirhe tai makupoikkeama sillä enpä koskaan metallin makua ole havainnut.
Kehnäsieni on siittä hyvä että se on niin runsas että voi kerätä vain valioyksilöt.
Epon virtsahaju herkkutateista kuivatessaa ettei se ollu tatin syytä :D. Olivat jo sen homesienensä vallassa ja sitte kun vähän lämpöö lisää niin poks räjähtää homma käsiin.
Nokian alueella harmillisen yleinen "tauti", viime viikolla myös valkeakosken seudulla puolet h-tateista olivat valkoisia ja haisivat sille...
Tähän voi vaikuttaa kyllä aika paljon se, minkä kanssa tai millä tavalla valmistettuna sieniä syö. Herkkutatti on varmaan hyvä esimerkki lajista, jonka maku on aika herkkä sille, millä tavalla se on maustettu. Ja tiedän että kehnäsieni ainakin jakaa mielipiteitä. Keltahaperot taas ovat niin mietoja, että ne helposti hukkuvat muiden makujen alle.
Scorpiukselle kuitenkin kysymys: näiden sienten vastapainoksi - haluatko yksilöidä, mitkä sienet olet kokenut hyvänmakuisiksi?
Ruskorakas
Liittynyt: 18 Elo 2009
Viestit: 224
Paikkakunta: Turku
Minä myöskin innoissani paistoin jokunen vuosi sitten lampaankääpäpihvejä ja kyllä ne syömättä jäi. Ja en usko että valmistuksessa oli vikaa, koulutus on ruokapuolelle meikäläisellä.
Mustavahakkaat taas ovat minusta tosi herkullisia, samoin herkkutatit.
Kanttarellit ja suppilovahverot menettelee, mutta mieluiten tuoreena syötynä. Tänä kesänä kokeilin kyllä kanttarellien kuivatusta.
Haperot on myös hyviä, silloin tällöin ja myös tuoreena. _________________ Asioilla on taipumus järjestyä.
pikku delfiini
Liittynyt: 28 Elo 2008
Viestit: 456
Paikkakunta: Tampere
Hyvä keskustelu, mielenkiintoinen aihe !
Mielestäni sienien ruuaksi valmistaminen vaatii harjoittelua,
niin hullulta kuin tämä saattaa kuulostaakin..
..tai siis itse olen tämän huomannut..
Omaan tarkan haju/makuaistin, ja tuossa taannoin sain aivan taivaallista kanttarellisoossia..
"Erittelin" makuja kielelläni ja tajusin: siihen on lisätty hiven joko sokeria/siirappia/hunajaa/mahdollisesti myös sinappia ..normikerman+jauhojen jälkeen (viimesyssynä kun itse tein kanttissoosia, petyin sen mauttomuuteen)
Näin ajateltuna, sienikokkailu olisi kuin kalaruokien tekemistä - sekin on oma taitonsa! (Enkä nyt tokikaan tarkoita ettet Sinä Scorpius osaisi kokkailla !)
Ja sitten joskus Sieni saattaa olla Pahalla Päällä..
Niinkuin mun löytämät "sillihaperot", jotka jäivät koviksi,rakeisiksi paistamisen jälkeenkin..
Kyllä minäkin voisin möksääntyä jos mut sillee vaan nyhdettäs maasta, kesken kaiken kivan, ja paistettas muka ruuaks jolleki.. ihmiselle..
eerikki
Liittynyt: 24 Tam 2006
Viestit: 1747
Paikkakunta: kälviä
onko muuten kukaan kokeillut kuivattaa kehnäsieniä... ite tein niin nyt ensimmäistä (?) kertaa... noin jatkoakin ajatellen, jos/kun tulee vielä tätä heikompia sienivuosia, että ois silloin aikaa askarrella tämän asian tiimoilta. Paistettuna se on minusta yksi hienoimpia lajeja (määritelmään saattoi vaikuttaa silloin myös kova näläkä, lounastaukoni kun siirtyy aina tuonne n. 13.oo-14.oo aikoihin) ... samoin kuin unohtunut makumuisto, kun pitkästä aikaa tuli maisteltua tuota ryppyistä kehnäsientä. _________________ "Voitatit kömpivät esiin maan alta..." V. Solouhin
Ainakin vanha "Retkeilijän sieniopas" sanoo:"Hyvä ruokasieni,mutta ei sovi kuivattavaksi!" _________________ Samaan virtaan ei voi astua kahdesti! Herakleitos
-siis mullakin on toi RSO, vuodelta 1964
Ostin sen -67, ja se edusti silloin vielä uudempaa ja perusteellisempaa sienitietoa. Siinä on kuvattuna paljon muitakin kuin vain syötäviä lajeja. _________________ >hevimummi inside<
Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia Siirry sivulle 1, 2Seuraava
Sivu 1 Yht. 2
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa