[Voihantatti]

132: Lamproderma cristatum!!!

Olen ihaillut kirjoissa mm. Lamproderma cacographicumin, acanthosporumin ja cristatumin itiöitä ja ajatellut, etteivät tuollaiset erikoisuudet varmaan koskaan osu kohdalle.
Ihmeitä tapahtuu
Löysin eilen pienehköltä alalta muutamia runsaita esiintymiä jotain tummaa limasientä:

Vaikka edellisten päivienkin saalista on tutkimatta, en voinut vastustaa kiusausta vilkaista tätäkin. Oli kuivunut sinertäväksi:

Skoopissa paljastui, että tällä on selviä harjuja itiöissään. Muistin välittömästi nähneeni vastaavia ja laji selvisi äkkiä.
Muukin makro- ja mikroskopia osui hyvin

Voi ,miten nämä limasienet osaavatkaan kohottaa pitkäaikaisen työttömyyden koettelemaa itsetuntoa
Olen todella iloinen ja ylpeä tästä löydöstä
Laji on tietenkin paitsi itselle myös Suomelle uusi
Jösses, viime päivinä jokainen itselle uusi laji on ollut myös Suomelle uusi

[Manu]

Re: 132: Lamproderma cristatum!!!

[Voihantatti]

Niinpä

Onneksi limppareissa ei ole juuri muuta kuin valtava määrä itiöitä
Ajatuskin, että allergisoituisi sieni/limasieni-itiöille on pelottava

Kävin tänäänkin kuvaamassa näitä löytöpaikalla.
Kun sää on kostea, niin nämähän eivät pidä mitään kiirettä:

Sen sijaan näytteellä (nuo sinertyneet ovat aamulla kuvattua näytettä), jonka toin kotiin tuli kiire, kun olosuhteet muuttuivat kuivemmiksi ja lämpimämmiksi.
Todella mielenkiintoista, miten järkevää niiden toiminta onkaan

[Voihantatti]

Eilisellä keräysretkellä

löysin vihreitä limasieniä elävän männyntaimen oksilta ja neulasilta:


Olin todella innoissani, sillä en ole nähnyt vastaavien kuvia missään kirjoissa tai netissäkään.
Hömelö, odottelen nimittäin jo, että jossain vaiheessa löytäisin Lamproderman, jota kukaan muu ei ole onnistunut löytämään

No, skoopissa sitten paljastui tumman ruskeat, harjuiset itiöt n. 12-14.
Lapmpoderma cristatum siis, mutta aivan uutena värivariaationa
Olisikohan paikkakuntamme maaston kuparipitoisuuksilla jotain tekemistä värin kanssa vai liekö kyse leväkontaminaatiosta

[Pepi]

Re: Eilisellä keräysretkellä

[myxo]

Upeata

Sinusta tulee Limasienikirjan uuden painoksen sankari. (Vielä on vähän jännitettävää, että löytyykö rahoitus panatuskuluihin).

[Voihantatti]

[myxo]

Vastauksia Voihantatin kysymyksiin: Otettiin 1000 kirjan painos myytäväksi. Minusta se tuntui kovin suurelta, kun Suomessa on vain kourallinen limasieniharrastajia.

Nyt Sienimuseo on saanut myyntituloja sekä limasienikirjasta että jäkäläkirjasta. Näitä tuloja saa käyttää Norrlinia-julkaisusarjan painatuskuluihin tänä kalenterivuonna.

Kumpikin em. teos sai painatuskuluihin PUTTE-rahoitusta. Noin työläät ja paljon kuvitetut kirjat tulisivat kaupallisella kustantajalla niin kalliiksi, että niitä ei saisi kaupan, eivätkä kustatajat ryhdykään näin tieteellisten kirjojen tekoon.

Kun uusi painos limasienikirjasta kerran otetaan, niin on syytä tehdä se niin ajantasaiseksi kuin mahdollista. Eli lisätä maalle uudet lajit, täydentää taulukot ja lisätä kuvitusta, sillä kolmatta painosta ei varmaankaan koskaan tehdä. Jos ensi painoksesta löytyy virheitä, korjaamme ne.

Lamproderma-suku on problemaattinen. Poulan, Meyer & Moreau osoittivat jo 2003 (Bull. Soc. mycol Fr. 119: 267 - 278) kuinka maailmankirjallisuudessa lajit Lamproderma sauteri, L. atrosporum ja L. carestiae on väärinymmärretty. Meidän kirjassamme nimellä L. carestiae esiintyvä laji on nyt L. zonatum. Mikä meidän kirjassamme on Lamproderma atrosporum on nyt raskalaisten kirjassa Meriderma carestiae. He käyttivät nimeä Meriderma jo ennenkuin se oli tieteellisesti kuvattu. Nyt suku on lopulta kuvattu heidän (Poulain, Meyer & Bozonnet) uudessa kirjassaan Les Myxomycétes. Se ilmestyi vasta meidän kirjamme jälkeen. Onneksi. Mutta nyt meidän kirjamme uuteen painokseen pitäisi saada jotankin tolkkua Lamproderma - Meriderma lajeihin. Nyt kun Meriderma suku on tieteelisesti kuvattu, voimme mekin siis ryhtyä käyttämään tuota nimeä.

Ranskalaiset lisäsivät sekaannusta esittelemällä kirjassaan viisi Lamproderma-Meriderma ryhmään kuuluvaa uutta lajia. Niitäkään ei ole vielä kuvattu varsinaisesti, kansainvälisen koodiston mukaisesti. Lajinimet ikäänkuin roikkuvat ilmassa, että josko joskus jaksaisi perehtyä niiden tieteelliseen kuvaamiseen. Kysyin Marianne Meyriltä (englanniksi) koska ja missä he aikovat lajit kuvata. Sain Cooglen ranskasta kääntämän epämääräisen vastauksen. Marianne puhuu vain ranskaa. Minä en osaa sitä ja käännöskoneet vääntävät mitä sattuu.

Lamprodermat ovat siis edelleen iso soppa. Koitamme saada niihin jotakin tolkkua ja jätämme pois kaikkein hankalimmat. Eli jos Voihantatti haluaa mieluummin lykätä omien löytöjensä julkistamista, niin sehän on vain hyvä. Hän voi sitten joskus julkaista ne jossakin niin että Limasienikirjan käyttäjät saavat ne tietoonsa. Itse kirjaan laitamme kuten olemme laittaneet tähänkin asti vain sellaisiä tietoja, jotka nojautuvat museoissa tallennetuihin näytteisiin.

Onko muuten se näyte Physarum schroeterista, josta Sienipolulla oli hauskoja kuvia, jo päätynyt Joensuun museon kokoelmiin?

[eppo]

[Raija]

Limasienikirjan II painos

[Voihantatti]

[myxo]

Niinhän se onkin kuten Eppo sanoo. Toivottavasti limasienikirjasta tulee joskus kolmakin painos. Ajattelin aika itsekeskeisesti eli minä en varmaan ole enää sitä tekemässä. Saihan kirja rahoitusta ympäristöministeriön PUTTE(=puutteellisesti tunnetut ja uhanalaiset lajit)-projektista. Kyllä limasienet ovat puutteellisesti tunnettuja vielä toisenkin painoksen ilmestyttyä.

[Voihantatti]

Jo toinen suomenkielinen limasienikirja muutamaan vuoteen

Onneksi pienet kotelosienet tunnetaan paremmin
Vai tunnetaanko
Montakos kirjaa niistä onkaan ilmestynyt suomenkielellä
Tismalleen nolla
Minusta olisi jo niiden aika

[myxo]

Heippa Voihantatti

Tosi kuin vesi. Kun ison ja pienen raja on vähän vaikea, voisi ehdottamaasi kirjaan laittaa vaikka kaikki Suomen kotelosienet. Voisit vaikka Turun yliopiston Seppo Huhtisen ja täällä Sienipolullakin vaeltelevan Wernerin kanssa ryhtyä tuumasta toimeen. PUTTE-projektikin on vielä vireillä, niin että sieltä voisi hakea rahoitusta painatus- ja muitakin kuluja varten.

[Voihantatti]