| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Voihantatti

Liittynyt: 17 Huh 2007
Viestit: 4624
Paikkakunta: P-Karjala:Outokumpu
|
Lähetetty: Ma 23.04.12, 16:47
Aihe 28525: 129: Lamproderma ovoideum Outokummun huipulta
|
|
|
129: Lamproderma ovoideum Outokummun huipulta
Sen mäen päällä, josta Outokumpu on saanut nimensä, kohoaa korkeimmalle vanhan kaivoksen torni.
Aivan tornin juuressa on pälviä ja sulavaa lunta ja lumen reunassa koivurisuja.
Niiltä risuilta löysin limasieniä:
Outokumpu, Vanha kaivos 23.4 2012.
Päädyin keruureissullani etsímään limasientä niin korkealta kuin suinkin Outokummussa pystyn ja hieno laji löytyikin
Tällä on too-oosi lyhyt perä, pesäke on hieman ovaalin muotoinen, n. millin kokoluokkainen.
Itiöt olivat ruskeita, piikkisiä ja isohkoja, 13-17 mikrometrisiä.
Itselle uusi, Suomelle uusi
Tälläkin lajilla piskuinen Tattis saa taas kiskottua kuvainnollisen köyden toisessa päässä olevaa Uusimaata pykälää lähemmäs "limasienilajitaistossa" häviämistä
|
|
|
|
 |
Pepi

Liittynyt: 07 Jou 2006
Viestit: 4334
Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: Ma 23.04.12, 19:00
Aihe 28525: 129: Lamproderma ovoideum Outokummun huipulta
|
|
|
On se vaan outo kumpu.
|
|
|
|
 |
Voihantatti

Liittynyt: 17 Huh 2007
Viestit: 4624
Paikkakunta: P-Karjala:Outokumpu
|
Lähetetty: Ma 23.04.12, 19:28
Aihe 28525: 129: Lamproderma ovoideum Outokummun huipulta
|
|
|
| Pepi : | | On se vaan outo kumpu. |
Niinpä, täkäläinen sanontakin kuuluu: kumpu köyhä kullan päällä makaa...
No, nyt Outokummusta ollaan tekemässä aarrekaupunkia
Minusta se jo on limasieni-aarrekaupunki
Uskoisin, että Suomesta ei näytteillä todennettavasti löydy toista yhtä limasienilajirikasta paikkakuntaa (ainakaan enää ensi vuonna)
Ellei sitten lähes kaikkia Uusimaan keräyksiä ole tehty Helsingistä
|
|
|
|
 |
Voihantatti

Liittynyt: 17 Huh 2007
Viestit: 4624
Paikkakunta: P-Karjala:Outokumpu
|
Lähetetty: Su 20.05.12, 14:27
Aihe 28525: 129: Lamproderma ovoideum Outokummun huipulta
|
|
|
Viihtyy myös saniaisilla
Eilen löysin lapsuudenkotini pellonreunasta saniaisilta valtavan limasieniesiintymän.
Jostain itiöistä tyhjentyneestä jo näki, että kolumnella menee pitkälle yli puolenvälin pesäkettä.
Illalla skooppasin ja Lamproderma ovoideumin tuntomerkit osuivat todella hyvin
Lumensulamisrajan limppareiden kausi jatkuu vielä, vaikka lumi on jo sulanut.
Paikoitellen on todella kosteaa, ettenkö sanoisi märkää ja limakot koettavat ilmaisesti kasvaa mahdollisimman suuriksi tuottaakseen paljon itiöitä.
Jotkut näyttäisivät tekevän itiöpesäkkeensä vasta kun on aivan viimeinen pakko.
Löysin muutaman valtavan kuolleen limakonkin (vaaleaa harsoa karikkella), kun olivat jättäneet viime tippaan ja lumi olikin lämpimänä päivänä sulanut ympäriltä
Ne ottavat joskus aika suuriakin riskejä ja aina ei voi voittaa
|
|
|
|
 |
myxo
Liittynyt: 31 Elo 2005
Viestit: 251
Paikkakunta: Ylöjärvi
|
Lähetetty: Pe 01.06.12, 11:37
Aihe 28525: 129: Lamproderma ovoideum Outokummun huipulta
|
|
|
Hei vaan
Ihania kuvia. Hienoa, että olet kerännyt Suomessa laiminlyötyjä lumenviipymäpaikan lajeja. Kuvasi vastaa hyvin Limasienikirjan Lamproderma carestiaeta.
Tällä kohtaa Lamproderman sukupuuta on sotku, kun sekä Meylan että Lister ovat ymmärtäneet lajin Lamproderma carestiae väärin ja väärinkäsitys on heidän kauttaan levinnyt kaikkiin uudempiin määrityskirjoihin, esimerkiksi alan raamattuun Martin & Elexopoulokseen, kirjaan Die Myxomyceten ja myös kirjaan Suomen limasienistä. - Minun laiskuuttani tietenkin, kun en ole jaksanut kahlata ranskankielisiä julkaisuja kielimuurin takia. Tutustuttuani ranskalaisten uuteen kirjaan, olen nyt hankkinut myös alkuperäisen julkaisun.
Kun ranskalaiset tutkijat selvittivät tämän limpparin nimeä nimien Lamproderma violaceum var carestiae (sensu Lister) ja Lamproderma sauteri var. carestiae (sensu Meylan) kautta, he päätyivä lähtölajiin Stemonitis carestiae ja onnistuvat hankimaan sen tyyppimateriaalia. Sitä mikroskopoituaan he voivat vain todeta, että sekä Lister että Meaylan olivat aivan hakoteillä. Ei heidän kuvauksensa Lamproderma carestiaesta vastaa tyypimateriaalia, jota he ilmeisesti eivät ole nähneetkään, lukeneet vain kuvauksia. Siis koko nimi Lamproderma carestiae lakkautettiin ranskalaisten artikkelissa. Sitä nimeä vastaamaan he esittävät uudessa hienossa kirjassaan kolmekin nimeä, siis tuon ennen vaihtelevana pidetyn lajin uuta täsmällisempää jaottelua lajeiksi.
Siis Lamproderma ovoideum on osa meidän kirjassamme olevaa Lamproderma carestiae- lajia. Meiltä löytyneet L. carestiaet vastaavat lähinnä juuri L. ovoideumia tai L. zonatumia.
Olisin iloinen, jos vaikka Elinan kautta saisin ihan kaikki näytteesi tutkittavaksi. Limasienkirja näet myytiin heti loppuun ja nyt näyttää siltä, että sen ja jäkäläkirjan myyntitulojen avulla Helsingin yliopiston kasvimuselota löytyisi rahaa uuden, korjatun ja täydennetyn Limasienikirjan painamiseen.
|
|
|
|
 |
Voihantatti

Liittynyt: 17 Huh 2007
Viestit: 4624
Paikkakunta: P-Karjala:Outokumpu
|
Lähetetty: Su 03.06.12, 14:46
Aihe 28525: 129: Lamproderma ovoideum Outokummun huipulta
|
|
|
| myxo : |
Siis Lamproderma ovoideum on osa meidän kirjassamme olevaa Lamproderma carestiae- lajia. Meiltä löytyneet L. carestiaet vastaavat lähinnä juuri L. ovoideumia tai L. zonatumia.
Olisin iloinen, jos vaikka Elinan kautta saisin ihan kaikki näytteesi tutkittavaksi. Limasienkirja näet myytiin heti loppuun ja nyt näyttää siltä, että sen ja jäkäläkirjan myyntitulojen avulla Helsingin yliopiston kasvimuselota löytyisi rahaa uuden, korjatun ja täydennetyn Limasienikirjan painamiseen. |
Hei myxo,
näiden määrittäminen ei ole aina kovin helppoa En voi kuin vain luottaa asaintuntijoiden viimeisimpiin kuvauksiin ja määrityksiin.
Valitettavasti olen löytänyt paljon puutteita noista kuvauksistakin. Missään ei kerrota riittävän kattavasti kaikkia oleellisia tuntomerkkejä.
Olen tykästynyt Les Myxomycetesin tapaan esittää kuva limasienestä ja sen mikroskopiapiirrokset ja joskus mikroskopiakuvakin samalla sivulla.
Harmi, että edes ne piirrokset eivät aina esitä kaikkia yksityiskohtia ja vähäiset mikroskopiatiedot (mm. itiökoko) ovat nähtävästi ko. näytteestä.
Kuvaukset ovat kyllä englanniksi toisessa osassa, mutta nekään eivät ole aina tarpeeksi kattavia.
Todella turhauttavaa. Mutta kun tutkii tarpeeksi monta näytettä, niin pikkuhiljaa tulee vakuuttuneemmaksi omasta määrityksestään, siis jos kuvauksiin on luottamista.
Olen kyllä jo aiemmin todennut, että niihin ei ole aina luottamista, mutta toistaiseksi minun on pakko pärjätä niiden tietojen avulla, joita lähteistäni saan.
En voi luvata kaikkia näytteitäni tutkittavaksi.
Tutkin ne nykyisin aina ensin itse ja minulla on vielä ainakin kaksi-kolme sataa näytettä tutkimatta - siis noin 4-5 kertaa enemmän yhdeltä keväältä kuin kaikissa Suomen museoissa on yhteensä kymmeniltä vuosilta
Lisäksi jaan nykyisin omasta kokoelmastani näytteiksi ja jotkut näytteet ovat liian pieniä/hankalia jakaa ja jäävät siten vain kokoelmaani kunnes löydän lajia lisää.
Yleensä löydän
|
|
|
|
 |
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
|
Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
|