[Voihantatti]

129: Lamproderma ovoideum Outokummun huipulta

Sen mäen päällä, josta Outokumpu on saanut nimensä, kohoaa korkeimmalle vanhan kaivoksen torni.
Aivan tornin juuressa on pälviä ja sulavaa lunta ja lumen reunassa koivurisuja.
Niiltä risuilta löysin limasieniä:

Outokumpu, Vanha kaivos 23.4 2012.

Päädyin keruureissullani etsímään limasientä niin korkealta kuin suinkin Outokummussa pystyn ja hieno laji löytyikin
Tällä on too-oosi lyhyt perä, pesäke on hieman ovaalin muotoinen, n. millin kokoluokkainen.
Itiöt olivat ruskeita, piikkisiä ja isohkoja, 13-17 mikrometrisiä.

Itselle uusi, Suomelle uusi
Tälläkin lajilla piskuinen Tattis saa taas kiskottua kuvainnollisen köyden toisessa päässä olevaa Uusimaata pykälää lähemmäs "limasienilajitaistossa" häviämistä

[Pepi]

On se vaan outo kumpu.

[Voihantatti]

[Voihantatti]

Viihtyy myös saniaisilla



Eilen löysin lapsuudenkotini pellonreunasta saniaisilta valtavan limasieniesiintymän.
Jostain itiöistä tyhjentyneestä jo näki, että kolumnella menee pitkälle yli puolenvälin pesäkettä.
Illalla skooppasin ja Lamproderma ovoideumin tuntomerkit osuivat todella hyvin

Lumensulamisrajan limppareiden kausi jatkuu vielä, vaikka lumi on jo sulanut.
Paikoitellen on todella kosteaa, ettenkö sanoisi märkää ja limakot koettavat ilmaisesti kasvaa mahdollisimman suuriksi tuottaakseen paljon itiöitä.
Jotkut näyttäisivät tekevän itiöpesäkkeensä vasta kun on aivan viimeinen pakko.
Löysin muutaman valtavan kuolleen limakonkin (vaaleaa harsoa karikkella), kun olivat jättäneet viime tippaan ja lumi olikin lämpimänä päivänä sulanut ympäriltä
Ne ottavat joskus aika suuriakin riskejä ja aina ei voi voittaa

[myxo]

Hei vaan

Ihania kuvia. Hienoa, että olet kerännyt Suomessa laiminlyötyjä lumenviipymäpaikan lajeja. Kuvasi vastaa hyvin Limasienikirjan Lamproderma carestiaeta.

Tällä kohtaa Lamproderman sukupuuta on sotku, kun sekä Meylan että Lister ovat ymmärtäneet lajin Lamproderma carestiae väärin ja väärinkäsitys on heidän kauttaan levinnyt kaikkiin uudempiin määrityskirjoihin, esimerkiksi alan raamattuun Martin & Elexopoulokseen, kirjaan Die Myxomyceten ja myös kirjaan Suomen limasienistä. - Minun laiskuuttani tietenkin, kun en ole jaksanut kahlata ranskankielisiä julkaisuja kielimuurin takia. Tutustuttuani ranskalaisten uuteen kirjaan, olen nyt hankkinut myös alkuperäisen julkaisun.

Kun ranskalaiset tutkijat selvittivät tämän limpparin nimeä nimien Lamproderma violaceum var carestiae (sensu Lister) ja Lamproderma sauteri var. carestiae (sensu Meylan) kautta, he päätyivä lähtölajiin Stemonitis carestiae ja onnistuvat hankimaan sen tyyppimateriaalia. Sitä mikroskopoituaan he voivat vain todeta, että sekä Lister että Meaylan olivat aivan hakoteillä. Ei heidän kuvauksensa Lamproderma carestiaesta vastaa tyypimateriaalia, jota he ilmeisesti eivät ole nähneetkään, lukeneet vain kuvauksia. Siis koko nimi Lamproderma carestiae lakkautettiin ranskalaisten artikkelissa. Sitä nimeä vastaamaan he esittävät uudessa hienossa kirjassaan kolmekin nimeä, siis tuon ennen vaihtelevana pidetyn lajin uuta täsmällisempää jaottelua lajeiksi.

Siis Lamproderma ovoideum on osa meidän kirjassamme olevaa Lamproderma carestiae- lajia. Meiltä löytyneet L. carestiaet vastaavat lähinnä juuri L. ovoideumia tai L. zonatumia.

Olisin iloinen, jos vaikka Elinan kautta saisin ihan kaikki näytteesi tutkittavaksi. Limasienkirja näet myytiin heti loppuun ja nyt näyttää siltä, että sen ja jäkäläkirjan myyntitulojen avulla Helsingin yliopiston kasvimuselota löytyisi rahaa uuden, korjatun ja täydennetyn Limasienikirjan painamiseen.

[Voihantatti]